Toisesta maailmasta
Monta matkaa muutaman viikon aikana.
Aineellinen matka: Järjestä, pakkaa, siivoa paikat. Huolehdi tavarat, käännä postit. Päätä lähtöpäivä, hanki liput, vie kaksi matkalaukkua ennakkolähtöselvitykseen. Sulje ovi viimeisen kerran. Helsinki-Lontoo, Lontoo-Dallas, Dallas-Seattle. Kaksikymmentäseitsemän tuntia.
Mielen matka: Tapaa ystäviä. Menetä kosketus maailmaan, joka oli yhteinen. Kohtaavatko maailmat uudestaan tulevaisuudessa? Menetä yhteys sieluusi: käänny kokonaan ulos päin, kohtaamaan uutta, ja keskity kokonaan nykyhetkeen, suojellen itseäsi mahdollisilta vaaroilta. Milloin sielunsa voi taas kohdata, ja millaisia peilejä uusi maailma antaa kohtaamista varten?
Kulttuurimatka: Toinen maailma on, virren sanoin, kuin menisi ”maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään”. Olla muukalainen: Tulkitsenko oikein? Kiinnitänkö edes oikeisiin asioihin huomiota? Kun on elänyt melkein koko ikänsä samassa kaupungissa, ei ole omassa maassaan kokenut muukalaisuutta kertakaikkisena tapahtumana. Olla muukalainen: Osaanko, haluanko heittäytyä mukaan, ja mihin voin heittäytyä menettämättä minuuttani? Toisessa maailmassa nämä kysymykset kohtaa tietoisemmin kuin juurillaaan.
Maunu, yleensä ottaen olen huomannut myös, että sulla on taito osata myös tietyllä kepeydelläkin ilmaista syvällisiäkin asioita ja sukeltaa välillä ns. pintaa syvemmälle. Sitä taitoa ei ole kaikilla, ei ollenkaan kaikilla. Etenkin kun yhdistetään tuo tapa miten ilmaiset ikäänkuin höyhenen kevyesti myös asioita joilla on kuitenkin huomattavan suuri painoarvo tms.. Luen siis näitä sun blogejas täällä.
Oletan, etä nään mitä kommentoin tulevat sulle? tai johonkin ainakin
päivi taas (en jatkossa jatkuvasti kommentoi, tää on harjoittelua koska en teiedä mihin nää tekstit menevät. Oletan silti, että tuelvat ainakin sulle blogin pitäjänä