5. Vanhoillislestadiolaisuuden normisto 1980
Tarkoitan uskonnon normistolla eli logoksella sitä, mitä saarnataan. Se on kielellistä ja sosiaalista. Lasken normistoon kuuluviksi sekä opit että elämäntapaohjeet.
Vanhoillislestadiolaisuus ei ole määrittänyt normistoaan virallisesti. Esittämäni tiivistys perustuu puheista ja kirjoituksista tekemääni tulkintaan. Tämä on suurin piirtein se usko, johon yritin parhaani mukaan uskoa 15-vuotiaana, vaikkakin nyt esittämäni analyysi ja jäsentely on mallia 2014. Olen yrittänyt palauttaa mieleeni rakenteen, joka oli vuonna 1980 mielessäni analysoimattomana. En ole onnistunut kovin hyvin, mutta menköön rosoisena. Systemaattiset teologit antakoot anteeksi haparoivat käsitteet ja kömpelön esityksen.
Käsitteitä:
- Ajatuskäsky sanoo, mitä pitää ajatella. Kiusausta tehdä ajatusrikos kutsutaan epäilykseksi. Ajatuskäskyt ovat olennaisia; niiden muuttaminen on loogisesti mahdotonta, sillä muutoksen ehdottaminen olisi ajatusrikos.
- Tekokäsky sanoo, mitä pitää tehdä.
- Puhdas ajatuskäsky ei ole perusteena millekään erityiselle tekokäskylle – esimerkiksi neitseestäsyntymisoppi.
- Tekoa koskeva ajatuskäsky on loogisena perusteena vastaavalle tekokäskylle – esimerkiksi perhesuunnittelukielto.
- Seurakunnan määräämä (eli epäolennainen) tekokäsky ei perustu mihinkään ajatuskäskyyn loogisesti vaan on seurakunnan määräämä toistaiseksi – esimerkiksi kotitelevisiokielto.
Normiston virittää perusväittämä, jota pidetään lähes itsestäänselvyytenä ja joka ansaitsee – itsestäänselvänä pitämisen vastapainoksi – tulla esiinnostetuksi. Kysymys on tietenkin siitä, ketkä pelastuvat. Perusväittämä on abstrakti – se ei vielä sisällä konkreettisia tietoja pelastettuuden ratkaisemiseksi – ja sen voi tiivistää seuraavasti:
Perusväittämä: Uskovaiset ja vain he pääsevät taivaaseen. Muut joutuvat helvettiin.
Normiston tulee siis määrittää, kuka on uskovainen. Askel kohti konkretiaa saadaan, kun havaitaan, että vanhoillislestadiolaisuuden kielessä seuraavat ilmaisut tarkoittavat samaa ihmisjoukkoa eli ilmaisut ovat synonyymeja:
Uskovaiset = Seurakunta = Ne, jotka eivät ole tehneet pysyvää ajatusrikosta tai jotka ovat saaneet ja uskoneet sen anteeksi normiston mukaisella tavalla (Taulukko 1: ”Parannus ajatusrikoksesta eli epäuskosta”).
Siten niiden vastakohdatkin ovat keskenään synonyymeja: Epäuskoiset = Seurakunnan ulkopuolella olevat = Ne, jotka ovat tehneet pysyvän ajatusrikoksen eivätkä ole saaneet ja uskoneet sitä anteeksi normiston mukaisella tavalla.
Pienet lapset ja heihin verrattavat ovat uskovaisia, sillä he eivät ole kyenneet ajattelemaan kyllin selvästi tai pitkälle tehdäkseen ajatusrikoksen. Lisäksi uskovaisia ovat aikuiset, jotka ovat lapsuudestaan asti ajatelleet vanhoillislestadiolaisen normiston mukaisesti tai jotka ovat saaneet ja uskoneet ajatusrikoksensa eli epäuskonsa anteeksi normiston mukaisella tavalla.
Kuva 1 tiivistää tärkeimmät sieluntilat ja niihin liittyvät tapahtumat: Ihmiset syntyvät uskovaisiksi. Elämänsä aikana he voivat langeta – ja useimmat lankeavatkin, tietämättään – ajatusrikokseen, mikä tekee heistä epäuskoisia. Epäuskosta voi päästä uskovaiseksi vain tekemällä parannuksen ajatusrikoksesta eli epäuskosta, ja parannus on tehtävä ajatuskäskyjen erikseen määrämällä tavalla, jotta se olisi pätevä. Tekorikokset eivät tee ihmisestä epäuskoista, mutta toistuvat tai tahalliset tekorikokset ilman rippiä ja parannuksentekoa ovat omiaan langettamaan ihmisen ajatusrikokseen eli epäuskoon, ja jatkuvat tahalliset tekorikokset ovat merkki ajatusrikoksesta. Uskovaisen tekorikokset ovat koko ajan anteeksi Jumalan edessä, vaikka hän ei olisi erikseen tehnyt niistä parannusta, kun taas epäuskoisen tekorikokset eivät ole koskaan anteeksi Jumalan edessä, vaikka hän olisi tehnyt niistä parannuksen (jos parannus ajatusrikoksesta eli epäuskosta on tekemättä). Kun uskovainen kuolee, hän pääsee taivaaseen. Kun epäuskoinen kuolee, hän joutuu helvettiin – poikkeuksetta.
Tämän lisäksi tarvitsee vain luetella ajatuskäskyt (taulukko 1). Silloin tiedetään, miten on ajateltava ja miten ajatusrikoksesta voi tehdä parannuksen. Näin normisto on saatu kuvatuksi.
Kuva 1: Sielun tilat
Yksi ajatuskäsky poikkeaa muista – edukseen eettisen syvyytensä takia, epäedukseen piilevän monimutkaisuutensa takia – joten se ansaitsee tulla esiinnostetuksi. Vanhoillislestadiolaisuudessa painotetaan, että kaikki synnit saa uskoa anteeksi joka hetki, siis Jumalan edessä, niin että jos kuolee, pääsee taivaaseen. Tämä on lupaus mutta myös käsky: Jos et usko, että syntisi ovat anteeksi, ne eivät ole. Ja asiaan liittyy muutakin vaikeutta, niin että loppujen lopuksi käskystä tulee aika monimutkainen:
Ajattele, että jos et ole tehnyt ajatusrikosta tai jos olet saanut ajatusrikoksesi anteeksi normiston mukaisella tavalla, ne ovat anteeksi samoin kuin kaikki tekorikoksesikin. (Tekorikoksia ei ole tarvinnut saada anteeksi nimenomaisesti, kun taas ajatusrikokset pitää aina saada anteeksi nimenomaisesti.)
Käsky on siis aika solmukas: On uskottava, että kaikki synnit – sekä ajatusrikokset että tekorikokset – ovat anteeksi. Mutta tämä ei riitä: Ajatusrikokset on pitänyt saada anteeksi normiston mukaisesti, eli siis uskomalla uskovaisen saarnaama synninpäästö. Mutta tämäkään ei vielä riitä: Lisäksi on ajateltava kaikessa normiston mukaisesti, tai ei ainakaan saa ajatella sen vastaisesti – on siis ajateltava, että millään muulla tavalla syntejä ei voi anteeksi saadakaan, ja on esimerkiksi ajateltava, että Jeesus on syntynyt neitseestä koska Raamattu ja apostolinen uskontunnustus sanovat niin, jne, kattaen kaikki taulukon 1 määrittämät ajatuskäskyt. Jos ei ajattele normiston mukaisesti kaikessa, ei auta, vaikka uskoisi, että synnit ovat anteeksi ja vaikka ajatusrikokset olisi saanut anteeksi normiston mukaisesti: helvetti on edessä, ellei ajatusrikoksesta saa parannuksen armoa.
Käskyjen oletetaan olevan keskenään ristiriidattomia. Niiden tärkeysjärjestyksestä ei siis sanota mitään – oletuksen mukaan kaikkia käskyjä voi ja tulee noudattaa tinkimättömästi.
Olen yllättynyt, miten vaikeaa ja turhauttavaa normiston kuvaaminen on. Paljon olisi tekemistä, ennen kuin kuvaus olisi kirkas. Olen mielestäni onnistunut avaamaan muutamia asioita, joita ei ole aiemmin avattu. Olen siitä tyytyväinen, vaikka en olekaan tyytyväinen lopputuloksen laatuun.
Taulukko 1: Vanhoillislestadiolaisuuden ajatuskäskyt
| Käskyn aihe |
Käsky |
| Syntien anteeksiantamus | Ajattele, että jos et ole tehnyt ajatusrikosta tai jos olet saanut ja uskonut ajatusrikoksesi anteeksi tämän normiston mukaisella tavalla (katso ”parannus ajatusrikoksesta eli epäuskosta”), ne ovat anteeksi samoin kuin kaikki tekorikoksesikin. |
| Ajatusrikokset | Ajattele, että pysyvä ajatusrikos tekee ihmisestä epäuskoisen. |
| Tekorikokset | Ajattele, että tekorikos ei tee ihmisestä epäuskoista mutta että jatkuvat tekorikokset ilman ripittäytymistä ja parannusta altistavat ajatusrikoksille ja että tahalliset toistuvat tekorikokset ovat merkki ajatusrikoksesta. (*1) |
| Helvetti | Ajattele, että ihminen, joka on kuollessaan epäuskoinen, joutuu helvettiin eli ikuiseen kidutukseen. |
| Raamattu | Ajattele, että Raamattu on totta. (*2) |
| Apostolinen uskontunnustus | Ajattele, että apostolinen uskontunnustus on totta. |
| 10 käskyä | Ajattele, että 10 käskyn rikkominen on syntiä. |
| Seurakunnan jäsenet | Ajattele, että seurakunta on joukko, johon kuuluvat uskovaiset. Heitä ovat siis kaikki, jotka eivät ole pysyvän ajatusrikoksen tilassa, toisin sanoen vauvat ja pienet lapset, heihin verrattavat, ehkä jotkut mielenterveyspotilaat, sekä täysjärkiset nuoret ja aikuiset jotka uskovat täsmälleen tämän normiston mukaisesti. |
| Seurakunnan lainsäädäntövalta | Ajattele, että seurakunnalla on oikeus antaa toistaiseksi voimassaolevia tekokäskyjä (*3, *4). Välinpitämättömyys näistä tekokäskyistä – samoin kuin Raamattuun perustuvista tekokäskyistäkin – on merkki ajatusrikoksesta. Seurakunnan antamista käskyistä ei tarvitse olla eikä yleensä olekaan virallisia päätöksiä, vaan ne ovat seurakunnan arvovallalla vahvistettuja, vanhoillislestadiolaisuudessa vakiintuneita käsityksiä. |
| Seurakunnan tuomiovalta | Ajattele, että seurakunnalla on oikeus sitoa (=julistaa epäuskoiseksi) ihminen, joka ei kehotettaessa tee parannusta ajatus- tai tekorikoksestaan. |
| Parannus ajatusrikoksesta eli epäuskosta | Ajattele, että parannus ajatusrikoksesta eli epäuskosta tehdään uskomalla uskovaisen julistama synninpäästö, joka koskee ensisijaisesti ajatusrikoksia mutta samalla myös kaikkia tekorikoksia. Tämä merkitsee paluuta epäuskoisesta uskovaiseksi. Ajattele, että ajatusrikosta ei voi saada anteeksi millään muulla tavalla. |
| Parannus tekorikoksesta | Ajattele, että parannus tekorikoksesta tehdään uskomalla uskovaisen julistama synninpäästö. Parannus tekorikoksesta ei tee ihmisestä uskovaista – se on sielunhoitoa. (Jos ihminen lankesi tekorikokseen tekemättä ajatusrikosta, hän säilyi uskovaisena vaikka oli tehnyt tekorikoksen. Jos hän oli tehnyt myös ajatusrikoksen, parannus tekorikoksesta ei riitä tekemään hänestä uskovaista.) |
| Sakramentit | Ajattele, että sakramenttien (kaste, ehtoollinen) puute ei kadota, mutta niiden halveksiminen kadottaa. Ajattele, että sakramenteissa ei saa syntejä anteeksi (vaan parannuksessa). |
| Rukous | Ajattele, että rukouksessa ei voi saada syntejä anteeksi (vaan parannuksessa). |
| Perhesuunnittelu | Ajattele, että pyrkimys suunnitella perheen kokoa on syntiä menetelmästä riippumatta. (*5) |
| Valvonta | Ajattele, että pitää kohtuullisesti valvoa sisarten ja veljien ajatuksia ja tekoja ja että rikoksiin pitää soveltaa Kristuksen kirkkolakia (*6). |
*1 Vanhoillislestadiolaisuuden sisällä käsitykset voivat jonkin verran vaihdella: esimerkiksi jotkut vanhoillislestadiolaiset uskovat, että myös tekorikos kadottaa, ellei siitä ole ennättänyt tehdä parannusta.
*2 Raamattua on tulkittava vanhoillislestadiolaisen perinteen mukaisesti. Raamatullisuutta korostavan väitteen mukaan kaikki vanhoillislestadiolaisuuden ajatuskäskyt perustuvat Raamattuun, jolloin tästä taulukosta tulisi hyvin lyhyt, koska vain Raamattu-käsky tarvittaisiin. Koska Raamattua voi tulkita monella tavalla, on perusteltua luetella vanhoillislestadiolaisuuden keskeiset ajatuskäskyt itsenäisinä ajatuskäskyinä eikä Raamattu-käskyn seurauslauseina.
*3 Seurakunnan päätösprosessia ei ole määritelty, joten voi olla epäselvää, mitä seurakunta on päättänyt tai onko jokin päätös voimassa. Oulussa pidettiin vuoden 1978 lopussa suuri opettajien kokous, jota ei ole julkisesti dokumentoitu mutta josta on olemassa aikalaismuistoja. Kokouksen aiheena oli opetustelevisio. Kokous päätti, että liikkuvan kuvan käyttö opetuksessa on ehdottomasti kielletty, koskien myös ammatillista koulutusta esimerkiksi lääketieteessä. Kiellon junttasi kokouksessa Heikki Saari -niminen puhuja kannattajineen, mitä ilmeisimmin vastoin kokouksen enemmistön ajatusta. Joka tapauksessa se oli seurakunnan päätös, ja sellaiseksi se tulkittiin. Kului alle vuosi, kun Heikki Saari joutui tekemään itse parannuksen väärästä hengestä. Opetustelevisiokieltoa ei ole virallisesti peruttu, mutta siitä on luovuttu vähin äänin.
*4 Eräitä seurakunnan antamia tekokäskyjä: Älä juo keskiolutta tai sitä vahvempia alkoholijuomia. Älä käy konsertissa, teatterissa, sirkuksessa, elokuvissa, urheilukilpailuissa. Älä pidä kotitelevisiota. Älä kuuntele kevyttä musiikkia. Älä meikkaa tai pidä korvakoruja. Älä äänestä vasemmistopuolueita (SKDL, SDP) tai protestipuolueita (SMP).
*5 Perhesuunnittelukielto on esimerkki tekoa koskevasta ajatuskäskystä; sitä ei voi muuttaa. Viime aikoina homosuhdekielto ja naispappeuskielto ovat mielestäni saavuttaneet ajatuskäskyn statuksen – lapsuudessani en muista niistä erityisesti puhutun.
*6 Kristuksen kirkkolaiksi kutsutaan Matt 18:15-18 esittämää kolmivaiheista menettelyä rikkoneen oikaisemiseksi.
/15.1.2015
Kuvasta puuttuu epäuskon ja helvetin välistä tila, johon joutuu pyhän hengen pilkan seurauksena, ja joka ei johda mihinkään muuhun kuin helvettiin. Pyhän hengen pilkastahan puhutaan pelonsekaisesti, että se on synti, jota ei saa koskaan anteeksi.